Grey day needs some colour!

Harmaa päivä. Kaappikin tuntuu harmaalta. Vaatteita tuntuu riittävän, mutta silti ei mitään, mitä tahtoisi pukea päälleni. Koko ajan tahtoisi vain jotain uutta, vaikka kaapissani on vaikka mitä, minkä voisin kokea tänään uudestaan uudeksi. Himoitsen yhä kasvavissa määrissä oranssia ja keltaista; keltaisia mekkoja minulla on jo pari, mutta tahtoisin rikkoutuneen keltaisen laukkuni tilalle vastaava, keltaisen jalkineet ja ehkä ruosteenoranssin mekon. Nämä Tara Starletin mekot saivat minut huokailemaan.




Rockrock! Keltainen ruutumekko olisikin poikaa.

Kun huomenna palkka iskeytyy tililleni vien kahdet jalkineeni suutarille korjattavaksi, että olisi nyt syksyllä jotain mitä pitää jalassa. Lilat korkeakorkoiset nilkkurit olisivat kyllä todella kivat näissä keleissä. Nähnyt sellaisia monissa kenkäliikkeissä, mutta pysynyt kaukana, ettei ostovimma iske.
Syksy tulee aina yhtä yllättäen; aina tuntuu siltä, että kaapista ei löydy mitään, oli vuodenaika mikä tahansa! Tämäkin vaiva varmaan helpottuisi sillä, että katselisi kaappini sisältöä rauhassa illalla ennen nukkumaanmenoa, eikä aamusella juuri kiiressä, jolloin sitten tulee aina vedettyä ylle samat vanhat luottovaatteet.

Tänään ensimmäistä kertaa kesän jälkeen sade tuntui todella hyiseltä. Ostoslistalla ovat myös lilat tahi vihreät nahkahansikkaat. Suomen talvet ovat niin pimeitä, että pakko viljellä väriläiskiä. Kuinka varastosta saattaakin löytyä niin monet parittomat sormikkaat?

Today I noticed that it was first time after a summer when the rain really was freezing cold.

Dashing, baby!

Kuvat @Steven Meisel ja googlen kuvahaku.

Törmäsin tähän sarjaan aikaisemmin jossain ja olin lentää selälleni ihastuksesta. Prätkiä, hekumallisia vaatteita, keesi kauniilla naisella ja upeaa kuvausta. Myyty! En ole koskaan naisilla keeseistä erityisemmin välittänyt, mutta eräs kaverini leikkasi sellaisen vähäisen aikaa sitten itselleen ja täytyy kyllä sanoa, että pukee häntä paremmin, kuin aikasempi naisellinen polkkatukka! Ei tee hänestä yhtään sen epänaisellisempaa, mikä ällistytti minutkin tajutessani asian. Voisinpa melkein vannoa, että hän on silmissäni entistäkin feminiinisempi, mutta vähän erilaisella viballa. Ei pelkoa -itse en keesiä ole leikkaamassa, vaikka sellaista nyt tässä hotsitankin.

Tekisi kyllä mieleni tehdä hiuksilleni jotain. En kyllä lyhentämään ryhdy, sillä pitkissä hiuksissa on oma etunsa ja olen vasta alkanut oppia laittamaan näihin kunnolla kampauksiakin (itseni letittämisen kun vielä oppisi; oikeasti, en osaa!). Värini kun on tasaisen kupari harkitsen vahvasti, että sekoitan sitä hieman tumman ruskeilla ja mahongin värisillä ohuilla tehosteraidoilla. Katsotaan nyt. Onneksi hiukset ovat kasvava luonnonvara.

Cool, beautiful ladies on the bikes. Gotta love those pictures and because of that I want to share them with all!

I am mad about Mad Men

Olen jäänyt pahasti koukkuun Mad Men sarjaan. Ensinnäkin aikakausi on kuvattu hyvin, sukupuolien ero, arvot ja ennenkaikkea muoti. Eniten jaksan huokailla sihteerikkö Joanin asuille, jotka aina ovat samalla asiallisia, mutta myös äänimmäisen aistillisia ja kuvaavat kantajansa persoonaa. Punaiset hiukset ja huulet ovat tietenkin vain kirsikka jäätelöannoksen päällä.




Tein itse huuto.netistä löydön, joka ei ollut hinnalla saatika laadulla pilattu. 50-luvun coctailmekko, vihreää paksua samenttia. Jännitin hieman, että istuisiko päälleni, sillä selkäni on hyvin lyhyt, kuten säärenikin. Kuitenkin saatuani mekon ensikerran ylleni olin hämmentyä siitä, miten se oli kuin tehty minulle! Ilokiljahtelua pääsi kyllä reilusti. Nyt vain tarvitsisi tilaisuuden, jossa päästä mekkoa käyttämään.


Coctail dress from 50´s. Finding from Finnish ebay.

Kuvaa en itseni päällä mekosta vielä ole saanut, sillä pitäisi laittaa tyttö kokonaan viimeisen päälle nätiksi, että antaisi mekolle kunniaa.

Mistä sukkia lyhyille säärille?

Käyttäisin mieluusti liivisukkia (sukkanauhasukkia, nauhasukkia, saumasukkia...) enemmän, mutta valikoima tuntuu olevan sangen huono. Välillä olen löytänyt jotain saumasukkia stocmannilta, joskus aikuisviihdeliikkeistä kuulemma on huhuttu löytyvän ihonvärisiäkin mustilla saumoilla, mutta itse käydessäni katsomassa en ole nähnyt. Vähän aikaa sitten ostin H&M:ltä pakkauksen (jossa kaksi paria) ihon värisiä saumasukkia, joissa vaalea sauma. Toimivat ihan hyvin, mutta silti toivoisin, että sauma olisi näkyvämpi.






Netissähän on kauppoja toki joka lähtöön, mutta ajatus siitä, että laittaisin omaisuuden pelkkiin sukkiin tuntuu opiskelijana päätähuimaavalta. Eikä niinkään ne sukkien hinnat, vaan tullit ja postimaksut. Tietääkö kukaan vintageliikkeitä tahi kirppiksiä, joissa kannattaisi sukkien perään kuikuilla? Huuto.netistä olen kyllä yrittänyt vilkuilla, mutta ikuna en ole löytänyt sopivan kokoisia. Minulla kun sääret eivät ole kilometrin pituiset, vaan kaikkea minussa (paitsi lantiota) voisi kuvata hyvin sanalla petit.

Perjantain musavinkkinä:

What I wore.

Tarvitsisin kameratelineen. Kuva viime viikolta. Lähes kaikki asukuvaksi kelpaavat otokset ovat joko ystävättäreni kamerassa tahi hyvin epätarkkoja, kun yksin yrittänyt napata.


Flanellipaita - 70-luvulta; Äitin kaverin vanha,
neule - H&M,
hame - H&M,
saddle shoes - tuliaisena jenkeistä.

Rakastan noita kenkiä. Muita oikein ole käyttänytkään. Vuosia kun niitä toivoin ja olin aika glooria olotilassa kun ne tuotiin vihdoin suoraan kätösiin, oikeaa kokoakin vielä! Eikä paljon maksanut uutena, kun osasi etsiä.

Happy Sappy Friday!

Jopas on ollut viikko. Alkoi mukavalla onnentunteella; hyvä viikonloppu parhaan ystäväni ja kaksoissiskoni kanssa Tampereella latasi akkuja tarpeeksi. Kuitenkin viikon aikana heitettiin henkinen tiskirätti likomaan pääkopan kakkisankoon sellaisella voimalla, että vettä lävähti yli sotkemaan muutakin ympäristöä. Muutto, kumma kyllä, on suuri, pelottava mörkö ja koko asunnon etsiminen raskas operaatio, johon en juuri nyt olisi tahtonut ryhtyä. Tuntuu, etten muuta kykene nyt ajattelemaankaan, kun vielä hetki sitten mietin vain, mitä kaikkea ihanaa tässä syksyn mittaan voin tänne tuunailla. Nyt täytyy vain keksiä mistä luopua, mistä pahvilaatikoita, koti, muuttoapu, rahat, osoitteenmuutos, sähkö/vesisopparit, netti... Tulossa pimein vuodenaika, ei silloin pitäisi joutua muuttamaan! Huhti/toukokuu on muuttoaikaa!

Noh, pois kaikki hysteria. Olen ainakin valmistunut asunnon hakemiseen paremmin, kuin koskaan aikaisemmin, kun tiedän mitä haluan ja etsin. Ei enää kiire pois rikkinäisen parisuhteen raunioilta, muuttoa ensimmäiseen opiskelijaluukkuun yms. Haluan kodin.
Pienen kodin.
Kodin, jossa ehkä tilaa säästetty parvella (alkovissa).
Keittiön.
Valoa ja väriä.



All pics are from here.

Väriterapiaa:

Tuli kauhea himo greippilimsaa.


Mulla on fiksaatio omenan/limenvihreisiin seiniin. Itselläni oli kerran valoisa olohuone yhdellä namilimellä seinällä.

Tulen varmasti kyllästyttämään itseni ja muut tällä jatkuvalla muutto/kotihöpinällä, mutta muuta ei elämääni varmaan hetkeen mahdu. Käsityöprokkikset ei huvita; mikä ilo levittää työmaa levälleen, kun sen joutuu purkamaan kuitenkin? Saatan vielä olla hieman siipi alhaalla uutisista, ehkä ensi viikolla painan taas täyttä häkää sotkemaan kotiani prokkiksiin.

Miksi muuten ei löydy kuvia pienistä asunnoista? Kaikki ns. pienet ovat lehdissäkin aina 50neliöisiä tms. Loftit ja omakotitalot antavat kyllä ideoita, mutta vielä kiintoisempaa olisi nähdä miten joku toteuttaa pienen yksiön sisustuksen kauniisti, persoonallisesti ja käytännöllisesti!

Viikonlopun aikana pääsen pukeutumaan taas vähän monimuotoisemmin; live-roolipelaamaan fallout-tietokonepelien maailmaan sijoittuvaan peliin. Hahmoni on erähenkinen sheriffiapulainen, joka koonnut asustuksensa kaikkialta, mistä sattunut vain sopivaa löytämään. Monet kirpparilöydöt pääsivät hauskoiksi, mutta käytännöllisiksi osiksi asua. Lämmin tulee ainakin olemaan, viikonlopuksi kun on luvattu syksyisen vilpoisaa keliä!

I can´t think about nothing but appartement hunting and it´s make me feel low. So I try to look some nice, colourful pictures; colour therapy! Maybe I will get some inspiration from them as well. I just wonder why there is not that much of a pics from a tiny flats, only lofts, family houses etc.

Dreams about home sweet home.

Onnekasta, että vanhempani pitävät korviaan auki. Isäpuoleni kautta on jo yksi kotimahdollisuus auennut. Käyn tietenkin ensin katsomassa paikkaa, ennen kun innostun liikaa. Kuulostaa puitteet kyllä unelmakodilta, vaikka kallis onkin nykyiseen verrattuna. Tosin, mitä katsonut hintoja on tasan edullinen kokonsa ja vuokransa kanssa.

Asunto on wanhassa talossa; korkeat huoneet, ikkunalauta, lautalattiat... Juuri mitä olen haaveillutkin! Alkovissa on parvi ja keittiö on kunnon tila, eikä vain komero. Keskustaan on pieni matka kävellä, mikä on sopivaa. Talo sijaitsee rauhallisella sivukadulla, puiston lähellä. Ikkunasta näkymät ovat miellyttävät. Unelmapaikka, etenkin kun vuokraisäntä tekee vielä pientä pintaremonttia ennen muuttoani. Mutta, mutta... Ei saa innostua ennen kun edes käy paikalla, ettei pety! Talon kuitenkin tiedän ja sitä aina ulkopuolelta ihastellutkin.

Tiedossa kenties siis vanhan, pienen ja korkean tilaihmeen sisustamista ja laittamista. Pengoinkin inspispinspis-kansiotani haaveillen:


Hekumalliset väriyhdistelmät. Maiskis!


Keltainen keittiö on aina niin pirtsakka! I love yellow kitchens, use to have one myself.


I have almoust same kinda sofa.


Can´t remember where I find these pics, sorry!

Jos tuo asunto olisi nappiosuma, pääsisin muuttamaan jo parin kuukauden päästä. Mieluummin ennen joulua, kuin tammikuussa, jolloin on pimeintä ja surkean kylmää. Ei tule siis ripustettua jouluvaloja enää tähän kotikoloon. Pidin punaisia ledivaloja ikkunassa aina marraskuusta lähes maaliskuuhun saakka.

What a luck! My stepdad found me an appartement. His workmate just talked a bit about how he has a little appartement soon to be free for rent. Now I told him that I´m interested and soon I will go to see it. Sounds good; old house, good kitchen, loft bed, spacious high rooms and windowsills. I have always wanted to live in a nice, tiny but handy olde appartement over new, modern flats. But I won´t get too anxious about it before I´ve visited the place first.

New chapter of my life is about to start...

Vuokraisätäni ilmoitti eilen, että joutuu myymään asuntoni ja näin ollen joudun myös minä muuttamaan kaiken alta pois. Surullista, sillä pidän asunnostani kovasti. Se on ennenkaikkea iso, valoisa, huokea vuokraltaan (kaveridiili oikeastaan), korkealla, joten näen jatkuvasti taivasta pilvineen, puiden latvoja silmän kantamattomiin. Keskustaankin on helppo ja nopea pyöräillä. Naapurit eivät ole olleet kovinkaan mieluisia, saatika alue yleisesti, mutta ulkoilureitit ja pakopaikat ihania, pimeä tähtitaivas iltaisin ja Mummolaan lyhyt kävelymatka. Uusi asunto on varmasti pienempi, sillä haluamallani hinnalla en löydä kovinkaan suurta luukkua. Minkäs teet, kun opiskelijana raha ei ole vakio. Kuusi kuukautta aikaa muuttaa, onneksi. Paljosta täytyy luopua, toivottavasti ei tosin juuri hankituista huonekaluista. Kumma vain, miten tämä ilmoitus tuli heti, kun aloin laittamaan asuntoani uusiksi, tein pientä pintaremppaa ja hankin uusia huonekaluja. Säälittää niitä kahta nuorukaista, jotka kantoivat vuonna 1961 priimakuntoisen vuodesohvan 9. kerrokseen asuntooni. Pian se pitää saada alas muuttoautoon ja seuraavaan kotiin.

Pientä tilaa tosin on hauska sisustaa. Melkeimpä helpompaa kuin suuria!
Uutta en ole hankkimassa, mutta silti selailen nettiä inspiraatiota etsien. Pidän epäsuorasta tunnelmavalaisusta iltaisin, hekumallisesta päivänvalosta päivällä. Asunnon pitää siis olla valoisa ja pari uutta tunnelmavalaisinta olisi toivelistalla.


Bunny light. Cuteness! Jokin tässä saa niin sydämenkuvia silmiini.


Black Globe. Karttapallo valolla olisi tosin mieluisempi.

My landlord is selling my appartement so I need to find a new one. Even though I have six months, with sadness I have already started to prepare myself for this. I have look over my stuffs, what to keep and what to loose. My apartement is huge, but I know I will move to a smaller one. At this moment rent prices are just too high for a student. I was lucky to life in this wonderful flat 2y with very cheap price. But I´m not only sad, now I can start to think about how to decorate my new home (first I need to find one!). I would love to have a rabbit lamp or a globe with a light in it.

I heart walls with colours.

Miten ihastuttavan herkkiä! Tuollaisia kelpaisi katsella, kyllä. Muutkin Troven tapetit ovat henkeäsalpaavan kauniita. Mulla on kyllä aina ollut pieni fiksaatio siivekkäisiin (ei tosin hyttysiin), etenkin perhosiin ja lintuihin. Vuoteeni yläpuolella roikkuu sudenkorentojen muotoinen ledivalosarja.

Haaveilen siitä, että joskus saisin seinälleni käsinmaalatun puun. Kerran eräällä kaverillani oli upea yönsininen huone, jonka seinällä oli kaunis puun silhuetti varjostamassa nurkkaa, jossa vuode sijaitsi. Netistä onkin talteen löytynyt paljon kuvia, en kyllä osaa enää linkata sivujen osoitteita, joissa mitä hienompia puita.






Kelpaisi... Kaksi viimeistä kuvaa taitavat olla sama puu, sitäpaisi vieläpä kankaalla. Pimennysverhona olisi aika komea.

Katsoin juurikin eilen illalla ihanan elokuvan, Penelope, jossa myös päähenkilön huoneessa oli kaksi ihanaa elementtiä; seinät olivat epätasaisen vihreät ja huone täynnä värikkäitä, unenomaisia yksityiskohtia.



Modernit aikuistein sadut ovat kyllä täydellisiä sunnuntai-iltaan. Seuralaiseni sanoikin, että Penelopen tyyli ja elokuvan värimaailma on kuin mulle tehty. Lilaa, vihreää, punaista... Oih!

Katsokaa nyt julistettakin! Nuo kengät! Iiih!

Myös miespääosaa esittävä James McAvoy auttoi tykkäämään filkasta.

Inspiraatiolöytöjä internetin ihmemaasta

Olen blogihullu. Luen päivittäin todella useaa blogia, vaihtelevasti tosin. Vähän kun uppoutuisi hyvään lehteen. Ensin löydän hyvän blogin, selaan hieman ja parin tunnin päästä huomaan lukeneeni koko arkiston alkuun asti. Ei sillä, että lukisin joka tekstipätkän alusta loppuun. Myönnän, usein tulee katsottua vain kuvat, etenkin, jos kieli on sellaista mitä en hyvin osaa. Blogien kautta törmää uusiin blogeihin ja mukaviin kauppohin, joissa yleensä vietän aikaa vain kuolaamalla, en niinkään shoppaamalla. Käsityöihmisenä on hauskaa myös saada muualta inspiraatiota. Tällä hetkellä haen jonkin sortin ideaa siihen, mitä pistäisin päälleni viikonloppuna, kun lähden parhaan ystäväni tupareita viettämään Tampereelle. Oma kaappi tuntuu niin nähdyltä, vaikka asian laita ei näin ole. Pitää vaan saada joku punainen lanka, tehdä uusi löytö vanhasta, sillä uutta en ole ostamassa. Olen tehnyt sopimuksen itseni kanssa, että tänä syksynä en shoppaile turhia (alusvaatteita ja sukkia saa...plus jos löytyy SE talvitakki, jota ehtsinyt jo pari vuotta). Joko tuunaan vanhaa, kehittelen uusia yhdistelmiä tai lainaan Siskolta.

Etsy on kyllä kaiken pahan alku ja juuri. Sinne hukkuu, unohtuu ja katoaa tunneiksi. "Ihana, oih tahtoo... entäs tuo! Mahtava idea! Ääääää, miksi mulla ei ole pankkikorttia. Onneksi mulla ei ole pankkikorttia!"


Ooh la laa-lautanen made by Rae Dunn.


Victorian tricon minihat by Topsy Turvy design Kaupan päähineet ovat ihastuttavia! Kelpaisi kyllä koko varasto itselleni, mutta etenkin tämä kolmikolkka olisi mieleeni. Katsoin juuri Marie Antoinette-elokuvan (toistamiseen), jossa hänellä on yllään vaaleansininen samanlainen hattu.
Siitä se vimma sitten lähti.

Vihaan myös blogeja, koska niiden kautta törmää asioihin, joille menettää sydämensä. Henki salpaantuu, kädet tärisevät ja kiittää onneaan, että on varaton ja samaan aikaan kiroaa sitä, miksi juuri kyseiset kengät eivät ole jo kenkäkokoelmassani.

Chie Mihara tekee upeita (ja kuulemma mukavia) jalkineita.

Lempiblogejani viimeaikoina:
Design is mine: isn´t it lovely?
Designsponge.
A Beautiful mess.
The snail and the cyclops.
Niotillfem.
Etc.

What I have wear lately

Ah, vihdoin kamerani tuli korjauksesta! CCD-kennovika, joten ilmaiseksi meni takuun piikkiin sekin keikka. Ei enää pinkkejä, epätarkkoja kuvia! Ei sillä, että olisin ehtinyt paljon kuvailemaankaan...

Aloin penkoa kuvakansioitani, enkä löytänyt oikein mitään kuvia kesän ajalta itsestäni. Ruusupuskia, istutuksia, marjaterttuja ja kuvia kissastani riittää; kesä meni suurimmalta osalta puutarhan siimeksissä.

Mutta on sitä kesältä jotain tarttunut mukaan:


Olin töissä Ropecon tapahtumassa. Työasuni, Battlestar Galactiga lentäjän vapaa-aikaformun topit kaverini käsialaa, housut - uff, saappaat - vagabond ja esiintymisasuni lauantain gaalassa kaikki paitsi haaremihousut (ostettu festareilta viime vuonna) 2ndhand.


Ystävän häistä. Mekko Indiska, trenssi - 60-luvun alusta perhetutulta, kengät ja laukku - 2ndhand.


Turun keskiaikamarkkinoilla Identtisen kaksoissiskoni kanssa. Puvut ja suurinosa asusteista itsetekemiäni.


Ihana pyöräni ja tuore, uusi kesämekko ylläni. Onpas ikävä kesää jo nyt!


Cthulhu-larpista. Peli sijoittui vuoteen 1951. Mekko Vero Moda, kengät vintagea 50-luvulta. Laukku - 2ndhand. Kettupuuhka lainattu.

Viime viikolla olin juhlimassa tuttavapariskunnan kihlajaisia.

Mekko - Daddy-o, kengät - samat kuin edellisessä.

Tuo keltainen mekko onkin päivieni piristys ja tekisi mieleni pukeutua siihen jatkuvasti. Tämän vuoden nouseva lempivärini onkin ollut keltainen. Enpä olisi ikinä uskonut.

Laitoin toiseen blogiini hieman kuvia uudistuvasta asunnostani. Viikonloppuna pistin tuunaten parissakin huoneessa. Köyhänä opiskelijana on pakko olla kekseliäs, eikös?

Ohhoh!

Kappas, miten aika kuluu! Juuri kun aloitin tämän blogin, sairastuinkin pahasti ja sain jälkitaudin toisensa perään, makasin sairaalassakin ja blogi sen kun jäi. Jopa henkilökohtaisempi, vuosia kirjoittamani blogi livejournalissa homehtui vailla huomiota. Mutta uusi syksy, tuore startti ja parempi meili terveessä ruumiissa! Tästä on hyvä jatkaa paremmalla tenholla. Tosin blogihan on enemmänkin kirjoittajaansa varten ja hänen ulkoinen kuvansa, kuin muita varten pidetty hengentuote. Joten tästäkään en stressiä ota, sillä lupasin itselleni, että tällä heikolla tenholla annan anteeksi, otan rauhallisesti ja en haali mitään ylimääräistä painoa mielelle, joka väsyi pahasti sairaskierteessä.

Kevät ja kesä menivät niin, että viuhahti vain; monet kenkäparit eivät päässeet käyttöön ja paria kesämekkoa en ehtinyt käyttää, sillä lähes koko kesä meni projektin parissa tai maalla Äitini puutarhassa maaten. Syksy tosin saapui virallisesti eilen -lempivuodenaikani! Rakastan kerrospukeutumista, syksyn värejä, neuleita, baskereita, korkosaappaita ja nahkahansikkaita, välikausitakkeja...

Syksyn sadesäät ovat mitä parhaita inspiroimaan: kumpparit, saderotsit ja sateenvarjot. Itse olen aika tylsä mitä tulee kumppareihin; luotan vain korkeakorkoisiin saappaisiin ja luottamus tuhoaa suhteen kenkiin heidän joutua hyllylle tavallista nopeammin. Sontikkojen kanssa olen myös laiska; käytän huppua ja lipallista päähinettä (en lippistä). Sateenvarjot kun a) tuppaantuvat unohtumaan b) hajoavat ensimmäiseen rannikkotuuleen syysmyrskyssä c) molempia.

Löysin sivuston, joka myy aivan ihastuttavia sontsia. Tulisko tällaisia kadotettua?






Aaaaaaah! Jumalaisia! Brollies Galoresta, jonka nettisivuilta löytyy jokaiseen makuun varmasti jotain. Nämä olivat näin alkuun omat suosikkini.

Olen yrittänyt kirppareilta metsästää kalosseja tahi muita vanhoja kumikenkiä, korollisia tietenkin, sillä lyhyenä mielelläni käytän korkoja.

Parissa blogissa onkin kohistu jo Melissan suunnittelemista Ashanti booteista, jotka ovat valmistettu 100% kumista. Tyylikäs ja hurmaava tapa pysyä kuivana täällä etelä-suomen märissä syksyissä (ja jopa talvissa).


Tahtoo!