Some changes!

Jahas, jahas! Lilla Kvinna Oola-laa! tuli elämääni sen takia, kun kirjoittaessani vuosikaudet ensin livejournalissa halusin jättää "mitä mulle kuuluu" ja syvemmät vuodatukset sinne ystävien luettavaksi ja välillä jopa salasanojen taakse. Kirjoittaessa kuitenkin alkoi tulla dilemmoja; lilla kvinnassa alkoi polvella lisää omasta elämästä, eikä vaan designista ja ihanista kauniista asioista -huomasin, että halusin kirjoittaa elämästäni kaikissa aspekteissa sisältäen raapausta henkilökohtaisiin elämänalueisiin, kiinnostuksen kohteisiin, elämäntapaani ja yleiseen olemiseen. Itsensä määrittäminen oli tämän kautta hankalaa. Satuin mainitsemaan tästä identtiselle kaksoissisarelleni, joka täälläkin vilkkunut kuvissa ja tekstissä. Hän oli myös pohtinut aloittavansa puhtaalta pöydältä, sillä kirjoitettuaan 10 vuoden ajan blogiaan Mon private brainstorm sekään ei hänelle enää toiminut, kuten ennen. Saimme pienessä hiprakassa idean aloittaa yhteisen blogin, sillä kiinnostuksen kohteemme kun ovat samat, vaikka muuta välillä yritämmekin väittää.
Joten rumpujen pärinää ja fanfaarien soittoa, kiitos!

Tervetuloa lukemaan Twinners Take It All! (Onpa raflaava nimi, eikös? Mitä luulette, että kaksi musikaalifriikkiä huppelissä keksii?)

Jatkan yhä tämän profiilin käyttöä selatessani muita blogeja ja kommentoidessani kirjoituksia. Livejournalissa seuraan yhä ystävieni sepustuksia ja varmaan pidän heidätkin ajan tasalla siitä, mitä päässäni syvemmällä sattuu liikkumaan.

Hetken päästä nähdään miten yhteinen taival tuplablogissamme lähtee toimimaan.

Väriä harmaaseen.

Ihan hirveä räkätauti, voi kiesus sentään! Tässä en ole muuta kuin nukkunut, niistänyt, nukkunut lisää, väistellyt pentukissan saalistamisharjoituksia ja juonut litroittain kuumaa mehua kuluttaen äänikirjoja, koska elokuvia en ole jaksanut katsoa. Tietenkin läppäriä jaksaa pitää sylissä ja lukulaseja silmillä, joten blogit ovat myös olleet ihailtavina. Mitä jännää sitä onkaan tullut vastaan? Ihania huoneita ja asuntoja!



















Kuvat Bright. Bazaar., The Selby, Decor addict, The drifter and the gypsy, Lovelogy.

Huomenna käytän kyllä viimeiset rahani hiusväriin. Perjantaina on tarkoitus juhlia parhaan ystäväni 30-vuotispäiviä; siskoni ja juhlakalu ovat molemmat käyneet kampaajilla näyttäen nyt uskomattoman hyviltä, mutta itse olen sairastanut ja ollut rahaton niin, että väri on himmentynyt ja etutukka roikkuu silmillä. Kirkkaalla värillä saan pelastettua edes jotain -tukka hyvin, kaikki hyvin! Odotan kovasti yhteistä aikaamme -mitään erikoista en ole ehtinyt suunnitella, mutta meidät tuntien erikoisuus saapuu aina luoksemme hakematta tahi suunnittelematta!

I have terrible flu. I have done nothing but slept, reading some blogs and looking some great pictures about nice flats and rooms.

Polkadotista pyörätuunaamiseen!

Vihaan sairastamista, todella paljon. En saa aikaan mitään ja päivät tuntuvat valuvan hukkaan. Paljon kun olisi tehtävää; to-do-lista sen kun pitenee ja kevät lähenee... Olisi kouluhommaa, projektin aloittamista kunnolla, kirpparille tavaroiden viemistä, vanhasta asunnosta pitäisi hakea varastosta loput tavarat (ilman autoa sangen hankala homma), kesätöiden etsimistä (jäänyt viimetinkaan kun kesähomma, joka oli jo lähes varma, peruuntui) ja muuta kaikenlaista. Yöllä suutuin itselleni ja lyhensin kirpparilta löytämäni farkkuhaalarit sortseiksi. Se kun ollut pitkään ideana, sillä pitkinä housut lyhentävät jo tynkää varttani. Sortseina toimivat nyt todella näppärästi. Samassa kasassa odottaa vielä yhdet farkut kaventamista ja villakangashousut lahkeiden lyhentämistä.
Ei kyllä auta stressata! Ei ihme, että flunssatauti kestänyt jo parisen viikkoa reippaana, kun kroppa ei pääse pelkotilassa tervehtymään.

Piristävämpiä ajatuksia siis!
Lempiväri: vihreä. Tykkää: polkkakuosista.

Sangen loistava tuunaus! Aina unohtuu, että jääkaapin pinnan voi tuunata ihan itsekin maalipinnalla! Laiskana otan aina vaan kasan magneetteja ja random kortteja, että saan kylmän valkoisen jääkaapin pirteämmäksi.


Mulla on ollut aikomuksena jo monta vuotta maalata mun Helkaman Mummopyöräni. Värivaihtoehdot ovat olleet juurikin limenvihreä tai lila. Käynyt kerran mielessä jopa että maalaisi keltaiseksi, että erottuisi pyöräparkista kauas. Polkadot kuvion kanssa olisi kyllä aikamoinen namupala! Tai sitten tähdillä varustettuna. Pilkut ovat silti helpompia maalata...


Kuvan tyttö on kyllä niin kaunis ja tyylikäs! Marimekon paita päällä.


Tämä maistuis varmasti mun Siskolleni! Fuksia kun on hänen juttunsa.

Kun alkaa haaveilla pyörän tuunaamisesta ei halua jättää työtä pelkkään maalipintaan!
Ensinnäkin haluaisin uuden pyöränvalon; kevyen, helposti irrotettavan ja mukaan otettavan.

KNOGin Frog. Edullinen ja saa monissa eri väreissä. Saman firman hieman kookkaampi Gekko toimisi myös.


Ja kilikello!

ELECTRA DING DONG POLKA DOT BICYCLE BELL. Kelpaisi.


Carrie kori. Kaunis kuin mikä! Pelkään vaan, että lähtisi aika nopeasti jonkun pitkäkyntisen mukaan.


Hyvät kädensijat! Bilteman mustaharmaat on vaan niin nähty. Väriä, väriä! Suomesta ei vain tunnu löytyvän, kuin mustia/harmaita. Kädensijoihin haluaisin vielä ne tyttömäiset nauhat roikkumaan, mitä just oli 80-luvulla monissa pyörissä. Tein sellaiset syksyllä itselleni heijastinnauhasta (coolia ja turvallista!), mutta naru on hieman liian paksua siihen. täältä löytyy ohje, miten tehdä itselleen komeat streamerit (mikä lie on niiden suomenkielinen termi). Itse kyllä väsään heti, kun pyöräkelit alkavat.

Törmäsin jouluna lelukaupassa pinnahelmiin. Olin vallan unohtanut koko helmet, mutta mukaan kyllä tarttui paketillinen. Pitävät ehkä turhaa meteliä pyörän kulkiessa, mutta hyvähän se on, että edellä kävelevä kuulee ohittajan jo etukäteen, eh?


Kuka haluaisi tehdä mulle tällaiset?

Ei kyllä kovinkaan käytännölliset kurakeleillä. Nimim. repeillyt usein perässä ajaessani tyylikkäille miehille, jotka kulkevat pyörällä, jossa ei takalokasuojaa. Selässä menee ruskea kuraviiva, eivätkä itse tiedosta sitä...

Hyvä haaveilla pyöräilystä, kun ulkona maata peittää valkoinen vaippa.

Kuvat googlen kuvahaulla.

Kaunein pyörä ehkä ikinä! Most beautiful bike I´ve ever seen!

Riding Pretty. Mahti blogi.

Kuin kulhollinen karamellia!

Selailin läpi lempiblogejan törmätessäni tähän uskomattoman viehättävään, silmäkarkkia tarjoavaan kotiin. Uskokaa tai älkää, minun on vaikea ja pelottava ajatella maalaavani kaikki pinnat valkoisiksi ja tuoda väriä mukaan vain esineillä ja kankailla. Olen aina kateellinen niille, jotka onnistuvat tekemään asunnoistaan raikkaita. Kuin värikkäät kukat tuoksuisivat huoneilmassa ja sisällä voisi hengittää vuoriston raikasta happea. Asunnossa yhdistyy useampikin fiksaationi:


1. Seinämaalaus, etenkin puut. Nuo linnunpöntöt ovat niin herkullinen piste I:n päälle kokonaisuudessa!


2. Lempivärini vihreä ja violetti. Rakastan yhdistää niitä. Haluan tuollaisen etuoven! Myös turkoosi matto on sangen maukas yksityiskohta.


3. Avohyllyt keittiössä. Eikä kauniit, värikkäät astiat mikään miinus ole. Saatika puiset työtasot.


4. Liitutauluseinä. Itselläni ei ole ikinä ollut, mutta juurikin keittiöön sellaisen voisin kuvitella maalaavani.

Lisää Emily Hensenin kodista Design Sponge online.com sivuilta.

Vielä yksi hauska extrakuva, johon törmäsin:

Ehkä siistein seinä ikinä! Bongattu täältä!

Niin kaunista!

Bowerbirds "In Our Talons" from Alan Poon on Vimeo.

Suloinen video orkesterille, jota tuli kuunneltua syksyllä paljon. Etenkin juuri tätä kappaletta.


Ah, Sigur Ros! Olen nähnyt kerran livenä ja ollut vuosikausia soitetuimpia bändejä tässä taloudessa.


Valasratsastaja on ensinnäkin uskomattoman kaunis elokuva ja Lisa Gerrardin soundtrack mielettömän tunnelmallinen. Harmittaa, ettei tullut käytyä Uudessa Seelannissa niinä lähes kolmena vuotena, kun paras ystäväni siellä asui. Gerrardiin hullaannuin jo Dead Can Dance bändin kautta, joka sattuu olemaan suosikkiyhtyeitäni.

Something beautiful to listen while having a feverish saturday alone at home.

Radical self-love! LUV!

Lähes koko aikuisikäni minulla on ollut hyvä itsetunto. Sanoisinpa jopa, että todella hyvä ajottain. Ainoastaan identtisen kaksoissiskoni seurassa saatoin musertua surkutteluun, sillä hän tietenkin aina oli kauniimpi, fiksumpi, tyylikkäämpi jne. Kuitenkin huomasin ajan kanssa, että hänen tunteensa olivat myös samanlaiset ja yhdessä olimme yksi kaunis pakkaus. Taitaa olla identtisten kaksosten vaiva tämä, tai kaikkien sisarusten kenties. Minulla ei ollut vaikeuksia astua huoneeseen, ottaa työtehtävää vastaan, herättää luottamusta tai uskoa, että pystyn asioihin, mihin ryhdyin. Pystyinkin ja tein asiat hyvin. Pidin lupaukset, katsoin vastaantulijaa hymyillen silmiin, enkä hävennyt hetkeäkään sitä mitä olen. Kuitenkin elämä ei aina suju suloisesti (tosin ei aikaisemminkaan, mutta ei vain saanut putoamaan niin kovaa) ja monen hassun pikku kierteen jälkeen lumipalloefektinä tipahdin aika lujaa pohjalle. Sanotaan sitten, että masennuin, kun termi on niin muodikas, mutta itse mieluummin tykkään käyttää termiä uupumus. Menetin myös uskon itseeni ja viime vuoden aikana itserakkauskin säröili niin, että kuului varmasti myös muiden korviin asti. Lupasin vuoden vaihteessa nousevani tästä paskasta ylös, kiillottavani kuoreni jälleen ja yrittää siloittaa hellästi sisällä rypevät solmut. Jostain se on aloitettava. Itse siihen vain pystyn, lääkkeet yms ovat vain apuväline. Ihmeparannusta ei tule.

Olen nähnyt masennusta, todella syvää sellaista lähipiirissäni ennenkin, enkä uskonut, että se osuisi kohdalleni, sillä olen aina pystynyt potkimaan sen tunteen pois ajatellen pilke silmäkulmassa, että leuka pystyyn ja hammasta purren kohti uusia pettymyksiä. Pääsin aina noin sanotusti omin avuin jaloilleni, en pyytänyt apua. Perheessämme kun on ollut paljon vaikeuksia, mutta olemme päässeet niistä yli huumorin avulla. Se, että edes myönsin tarvitsevani apua ja olevani todella huonossa kunnossa, asiaa tässä tarkemmin erittelemättä, oli monen viikon päänsisäisen kamppailun tulos.

Gala Darling käynnistikin sopivasti blogissaan teemakuukauden, jonka avulla parannetaan itsetuntoa. Ethän voi edes rakastaa muita kunnolla, ennen kun todella rakastat itseäsi! Päätin osallistua mukaan, sillä idea on hyvä ja Gala kannustaessaan varsin lumoava!


"--first homework assignments, hear about starting your very own RADICAL SELF LOVE BIBLE & find yourself a totem!" Adorable!


Toteemini! Sain tämän sydänriipuksen 5-vuotiaana lahjaksi. Taitaa olla ensimmäinen koru, jonka ikinä omistin (krääsää ei lasketa). Se roikkuu nyt osana käsirengastani. I got this pendant as a gift when I was 5y old. It my oldest piece of jewerly. Now it´s part of my bracelet.


RSL "raamattuni". Sain tämän käsin tehdyn kirjan lahjaksi muutama vuosi sitten ystävättäreltäni. Hän teki sen kurssilla, enkä koskaan osannut ottaa sitä perinteiseksi päiväkirjaksi. Tähän toimeen kirja sopii täydellisesti! I got this selfmade book also as a gift couple years ago and didn´t know for what to use it. I already had a diary at that moment and after it didn´t just suite for that purpose. But for this task it´s perfect!

Since I was a on my early twenties I have had a very good self-esteem and I have loved myself, big time! But not all life´s are perfect -I had a snowball effect with lot of bad things and suddenly I noticed that I´m not myself anymore, not even in a very good condition mentally. I was just sad and very low, could not do really anything and even that I have gone through difficult times before this I could not raise myself up alone anymore. I was in it deep! It took me many weeks to say it aload but when I did it has been a bit easier. Now I just need to get on my feet again. My new years promise was learn to love myself again so Gala Darling´s theme for February was awesome and came out just in a right time! It´s time for Radical self-love here!

Happy Oola approves!

Haha, oooold mobilepic.

Tunteita ja tuoksuja.

Haluaisin kovasti hankkia uusia tuoksuja. Olen juuri niitä persoonia, jotka rakastuvat tiettyihin tuoksuihin ja niistä on todella vaikea päästä enää irti. Miten löytää uusi tuoksu? Mennä villisti haistelemaan laivan tax free-kauppaan, antaa läheisen valita tai napata vain ensimmäinen puteli, jonka sattui muistamaan kadunvarren imainoksesta. Enpä tiedä... Oma tuoksuhistoriani on alkanut lukion ensimmäisellä, jolloin aloin aktiivisesti käyttää hajusteita. Silloinen kumppanini yllätti minut pariin otteeseen ostamalla minulle tuoksut siten, että oli vain kuvaillut persoonaani ja tuoksumaailmoja jotka miellyttävät minua. Niillä tavoilla sain itselleni Issey Miyaken ja Chanelin Alluren.

Molemmat olivat minulle täysiä yllätyksiä, mutta rakastuin tuoksuihin samantien. Ensimmäinen sopi nuorelle naiselle, mitä silloin olinkin, täydellisesti. Kevyt, mutta silti mukavan mausteinen ja pirtsakka. Allure toimikin pitkään enemmän iltatuoksunani. Siinä on yhä jotain kovin klassista, punaista samenttia, kynttilänvaloa ja mausteisia viinejä. Vaikka en muista Chanelin tuoksuista välitäkään, Allure iskee kuin tuhat volttia. Miyaken vesituoksua käytän yhä kesäisin.

Samaan aikaan fanitin Siskoni käyttämää Gaurtierin Classiqueta (se naisenmuotoinen pullo) -en ole varmaan ainoa ihminen, joka myöntää kävelevänsä tavaratalon hajuvesiosaston läpi ennen illanviettoa ja suihkaisevansa tuoksua yllensä, johon ei muuten olisi varaa? Tätä tein tämän tuoksun kanssa, kunnes vuosien varkain suihkuttelun jälkeen sain sen omakseni. Siitä tulikin vakituoksuni. Ehkä koen sen olevan eniten minua... Tai tiedä häntä, sillä...
Onhan sitä aina Angel!
Tosin mieluummin se Innocent. Tätä en kuitenkaan koskaan ole hankkinut kokoelmiini.

Tuoreimpia tulokkaita on lahjoiksi saadut Hypnose ja Hugo Bossin Deep Red. Nekin mausteisia ja huumaavia. Huomasin joskus, että yhteistekijä kaikissa käyttämissäni tuoksuissa on santeripuu, patsuri, amber ja myski. Jokaisessa omistamassani tuoksussa on ainakin yksi noista ainesosista, parhaimmillaan kaksikin. Mausteen ovatkin pop; suosikkimausteeni myös ruuanlaitossa oleva inkivääri (etenkin wokkiruuassa ja teessä) on osanen eräässä kummallisesti elämääni astuneessa tuoksussa, joka on kuulemma miehille, mutta se on ollut käytössä vakituisesti itselläni jo parisen vuotta.

Lisää tätä pitäisi rohmuta talteen, kuulin huhun että katoaisi ruumiskaupan hyllyltä. Tätä en toivo, todellakaan! Henkireikä! Myös Bodyshopin Tobacco Flower oli mielettömän lumoava tuoksu, mutta sitä ei enää saa mistään. Oman, pienen pullosen haalin alekorista Scotlannista vuoden 2003 kesällä.

Omistan myös useita muita tuoksuja, bodyshopin myskiöljyn, Oriflamen Freyjan (joka oli ihastuttava lahja parhaalta ystävältäni, joka tietää, että rakastan Jumalatar Freyaa). Välillä on mielenkiintoista tutustua pienten hajuvesilaboratorioiden ja harrastajien tuotoksiin. Suosittelen kaikella lämmöllä ja rakkaudella Black Pheonix Alchemy Lab nimistä tuoksupajaa! En voi edes liikaa liiotella puljun tuoksujen monipuolisuutta ja erinomaisuutta! Itse omistan neljä taianomaista tuoksua haluen monta lisää! Omani hankin kimppatilauksena kaveriporukassa ja jos joku tilaamistani tuoksuista ei olisi miellyttänyt, olisi se lähtenyt suoraan kiertoon. Laboratorio on myös erittäin avokätinen laittaessaan jokaisen hyvinpakatun ja nopeasti postitetun tilauksen mukaan runsaasti tuoksunäytteitä. Pullot eivät suuria, mutta tuoksut niin vahvoja, ettei niitä tarvitse lisätä kuin tipan pari kerrallaan iholle. Näin öljyä säästyy pitkäksikin iloksi! Lisää heistä täältä.


Esteetikkona minua kiehtoo tuoksuissa myös pullojen ulkonäkö. Pitäisikin taas päästä ihailemaan tuoksuosaston pullorivejä ja napata pelkästään sen mukaan tuoksu nuuhkittavaksi.
Tässäkin pelkkä kuva sai minut kiinnostumaan tämänkin paikan hajusteista:

Mmmm, mielikuvat?

Eikä pullo herättänyt mielenkiintoani vain siksi, että vihreä sattuu olemaan lempivärini. For Strange Women @Etsy.

Laitanpa frankinsense suitsukkeen päälle ja juon tuon kamomilla teeni loppuun painuen kissanpentuisen turkin tuoksuiseen uneen. Pieni pentu kisuni kun tahtoo jakaa tyynyni.

Kuvat googlen kuvahausta.

Fairytale can come true?

Ohhoh, se on kohta taas ystävänpäivä. Kevät menee niin nopeasti eteenpäin! Olen unohtanut koko päivän olemassa olon, kunnes sain postiluukussa mainoksia, jossa kehotettiin muistamaan rakkaita ja ystäviä tänä merkkipäivänä.
Itse teen mielelläni sen jokaisena päivänä vuodessa, aina kun vain on mahdollista.

En ole koskaan oikein päivän kontekstia ymmärtänyt, enkä muutenkaan juhlaa viettänyt, mitä nyt ala-asteella väsäsin ystävilleni kortteja. Koulussa aina yritettiin jotain yhteishenkeä nostaa, jopa lukioaikana. Kukaan ex-poikaystävistäni ei lämmennyt pyhän Valentinuksen merkkipäivälle, kun sydämenkuvat silmissä lepertelin treffi-illan toivossa. Viime vuonna sentään olin ensimmäistä kertaa ravintotreffeillä juuri kyseisenä päivänä. Osui näes sopivasti lauantaille! Sain suklaisen sydämen, jonka söin karkkihimoissani myöhemmin. Nätti ele kuitenkin antajalta. Tarkoitukseni ei kuitenkaan ollut ruveta juttelemaan Valentinuksen päivästä, vaan häistä. Mieli kulkee vain kummallisia polkuja.
Olen juuri siinä ikäluokassa, että ystävät, tuttavat ja kylänmiehet alkavat pariutua ripeään tahtiin, vaihdella sormuksia ja lähetellä kutsukortteja kekkereihin, joissa aina päädyn istumaan pelottavien sinkkujen pöytään (kera muiden vieraiden lapsien). Viime kesänä moni tuttu pariskunta meni naimisiin; itse vierailin vain yksissä kekkereissä, jotka tosin olivat aivan parin näköiset ja hauskat. Olen huomannut vuosien jälkeen, että se vaaleanpunaisin lasein maailmaa katseleva romantikko sisältäni on kuollut, enkä enää saa kiksejä häistä, kuten ehkä teininä haaveillessani unelmieni prinssistä, sielunkumppanista yms. Vanhemmiten, pari Herra Oikeaa ohittaneena en jaksa enää olla niin hyper asian suhteen. Oikeastaan sangen harmillista. Osaan silti nauttia muiden onnesta ja tulevana tuottajana katson hääjuhlia myös järjestäjän vinkkelistä. Kenties sitä joskus tulee itse saavuttua avio-onnen auvoisaan satamaan, mutta nyt tyydyn kyllä vain katselemaan kuvia ja pidättelemään hengitystä morsiammien puolesta, jotka otsasuoni tykyttäen miettivät tulevaa suurta päiväänsä.
Netti on pullollaan hääsivustoja, moni ei silti kovinkaan inspiroivia. Miksi siis itse epäromantikko eksyn niille inspaaville aina vaan, joihin joskus törmännyt vahingossa?
a) niissä on kauniita kuvia.
b) Inspiroivia käsityövinkkejä.
c) Kauniita vaatteita ja linkkejä valmistajien sivuille.
Seliseli..

Kaverin kaveri pisti tänään aamulla upean linkin somalle sivustolle, jota ihaillessani meinasi kyllä mennä kaffet useammankin kerran väärään kurkkuun. Katsokaa nyt!!! Keiju/Menninkäishäät!


Tricia Fountaine Design. Kuvat löysin täältä.

Kuvat huumasivat kyllä minussa puolen, joka rakastaa satuja, metsän tuoksuisia päiväunelmia, myyttejä, mystiikkaa ja ilmottautuu yhä uudestaan live-roolipeleihin sekä hukkuu kirjojen/elokuvien maailmaan. Tuttavapiirissäni tunnen muutamankin parin, jolle tuollaiset kemut kävisivät kuin nenä naamaan.
Kaunista, todella kaunista!

Cooleja hääsivustoja:
Offbeat Bride. - DIY weddings, persoonallista kosketusta.
Ruffled Blog. - Vintage settings for modern weddings.
Kiss The Groom. - Valkoisia unelmia ja upeita valokuvia.

Let´s misbehave!

Katsottuani aikaisemmin hehkuttamaani Easy Virtue elokuvan sen soundtrack on soinut levylautasellani ahkerasti. Pidän ajan musiikista, elokuvassa esiintynyt Cole Porterin Let´s Misbehave on ollut aikoja jo kappale, joka imaisee mukaansa. Suloista dekadenssia ja boheemia välinpitämättömyyttä! Sellaisia päiviä on oltava elämässä!



You could have a great career,
And you should;
Yes you should.
Only one thing stops you dear:
You're too good;
Way too good!

If you want a future, darlin',
Why don't you get a past?
'Cause that fateful moment's comin' at last...

We're all alone, no chaperone
Can get our number
The world's in slumber--let's misbehave!!!

There's something wild about you child
That's so contagious
Let's be outrageous--let's misbehave!!!

When Adam won Eve's hand
He wouldn't stand for teasin'.
He didn't care about those apples out of season.

They say that Spring means just one little thing to little lovebirds
We're not above birds--let's misbehave!!!

It's getting late and while I wait
My poor heart aches on
Why keep the breaks on? Let's misbehave!!!

I feel quite sure affaire d'amour
Would be attractive
While we're still active, let's misbehave!

You know my heart is true
And you say you for me care...
Somebody's sure to tell,
But what the heck do we care?

They say that bears have love affairs
And even camels
We're men and mammals--let's misbehave!!!

Pienenä herkkupalana tähän loppuun löytämäni versio, jossa fanittamani Christopher Walken pistää jalalla koreasti ja muutenkin hetken risaiseksi. Miesmakuni ei ole koskaan ollut kovinkaan tavanomainen...

Pretty room!

I´m not huge fan of light blue but when it has a hint of turquoise it´s fine by me. This bedroom is adorable! I love those fairy lights around the bed and also those branches. Very good idea and realization!

Picture is from here.

I don´t feel like monday.

Pian on satanut lähes viikon ajan lunta, päivittäin.
Öisin hankien päällä on kristallimatto. En halua edes ajatella niitä tulevia päiviä, kuin kaikki tuo sulaa ja tilalle tulee harmaus. Joskus sen jälkeen maasta punkeaa kaikki ne värit, mutta ennen sitä on pitkään vain märkää, himmeää ja tasaista. Nyt kaikki on vielä levollisen valkeaa.

Nuhaflunssa päällä. Minulla on onneksi mustamarjamehua litra kotona; niin hyvää, että piti ihan ääneen kiljahtaen kommentoida, että maukasta kerrassaan! Ei kipeänä oleminen nyt niin paha asia ole, jos vain ei olisi maanantai ja päivä, jolloin työharjoittelun piti alkaa, mutta minkäs teet kun kuumeisena kotosalla.