Happy all hallows eve!

Kyllä sitä ennen wanhaa ostattiin tehdä kauniita kortteja...

Maisema on keltainen lehdistä, yöllä on pakkasta. Jopa suomessa on keksitty saada synkkään syksyyn jotain hupaisaa ja ryhdytty halloweenin viettoon. Ristiriitainen olo juhlapyhästä; samaan aikaan ilahtunut syistä naamiaisjuhliin, mutta samaisesti ärsyttää pyhät, joiden idea on alkanut pyöriä enemmänkin rahastuksen ympärillä. Tosin samahan juttu se on joulun kanssa... Itse silti vietän viikonloppuna juhlapyhää nimeltään Samhain tai suomeksi Kekri, joka on pakanoiden uusivuosi. Juhlistan edellistä vuotta, sadonkorjuuta, suunnittelen tulevaa ja muistelen edesmenneitä rakkaita. Kuitenkin tärkeintä juhlassa on rakkaiden kanssa herkuttelu ja laatuaika yhdessä. Tänään pukeudun kuitenkin Äitini kasarimekkoon ja lähden yhden roolipeliyhdistyksen vuotuiseen naamiaisjuhlaan. Hauskaa tiedossa, sillä jos on yhtään niin hienoa kun edeltävinä vuosina, proppaus ja herkut paikalla tulevat olemaan sangen mielikuvituksellisia! Marsipaanisilmät saattavat näyttää karmaisevilta, mutta maistuvat silti hyviltä.

Wanhoja valokuvia

Rakastan vanhoja valokuvia, etenkin perheestäni. Äitini ei taida olla kovinkaan tyytyväinen siihen, että usein pöllin häneltä kysymättä valokuvia, jotka lämmittävät mieltäni. Harmi, kun olen niin laiska vilkuilemaan kirpputorien/antikvarioiden valokuvavarastoja; löytyisi varmasti monta inspiroivaa otosta kehystettäväksi.





(Pahoittelen kuvien laatua. Osan nappasin suoraan kehyksien läpi, kun laiskana en jaksanut poistaa niitä sisältä saatika skannailla, koska en edes omista skanneria.)

Ensimmäisessä Isoäitini ja Ukkini ovat uimassa joskus 50-luvun alussa tai juuri 40-luvun lopussa. Molemmat olivat ihania, kauniita ihmisiä. Toinen kuva on suosikkikuviani Äitistäni pienenä. Niin tärkeänä tätinsä lakkiaisjuhlissa, ruusut sylissä, juhlavaatteissa. Sama ilme tulee vieläkin hänelle, kun miettii jotain. Kolmannessa kuvassa komeilee Isomummini serkkupojat. Komeita herroja. Kuva otettu Turussa 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Tarkkaa vuotta en löytänyt mistään. Viimeinen kuva on Ukkini järjestyksenvalvoja kortin kuva; hän toimi sodan jälkeen elokuvateatterin portsarina taskurahan takia.

I love old pictures. These ones are from my familymembers. In the first pic are my granmom and dad, in the second pic is my mom in the early 60`s. Those three handsome gentlemens are my greatgrandmothers cousins (I think the picture is taken in the early 1900´s). Last pic is from my grandad´s bouncer permit -he was working in a Kino after the WWII.

Coat fever and some halloween dilemmas.

Säiden viilentyessä ja nahkatakkini jäädessä kylmäksi ja turhan lyhyeksi takkikuume sen kun kasvaa. Tilasin aikaisemmin hehkuttamani takit ellokselta kokeiltavaksi ja tarkoitus olisi mennä vilkuilemaan myös Turun Halosen yms takkiliikkeiden tarjontaa, kun vaan pääsisin flunssastani eroon. Mikään ei silti estä hehkuttamasta netistä silmiini pistäneitä yksilöitä:




Varsinaisia Kuningatar-takkeja made by Lia Lintern. Uuden malliston takeissa on sellaisia yksilöitä, jotka ottaisin käyttööni silmiäni räpäyttämättä! Pakko lotota ensi viikonloppuna, tunnen oloni onnekkaaksi!

Viikonloppuna juhlitaan taas suomeenkin rantautunutta Halloweenia. Itsellänikin olisi useammat juhlat, jonne mennä. Kaikissa tietenkin teemana naamiaiset. Täällä onneksi homma ei ole mennyt niin hössötykseksi vielä kuin rapakon takana, mutta tälläinen pieni hupsutus vuoden pimeimpään aikaan on kyllä tervetullut piristys. Itseäni ei haittaa lainkaan. Kovasti vain mietin, mitä sitä perjantain naamiaisjuhliin pistäisi päällensä?


Ihastuttava pikku prinsessa halloweenpuku!
Live-roolipelaajana ei luulisi olevan tällaista ongelmaa, mutta komeroa katsoessa tuntuu, ettei kyllä keksi yhtään mitään jännittävää päällensä. Ostetaan vielä kekselijäämpi mielikuvitus, kiitos! Piraattipukuni on jo niin nähty parina muunnelmana kahdessa pelissä ja yksissä kemuissa, että siihen en enää jaksa palata.

Still trying to find a new warm coat for winter. These Lia Lintern´s coats are truly amazing, like piece of art! I do hope that I win the Lotto next weekend...
It´s halloween time; there are lots of parties and happenings around that theme during this week. It´s strange that even for active live action roleplayer as I am it´s hard to find anything cool to wear from my prop wardrobe. I don´t want to use my pirate outfit again, even though it´s kinda cool!

Asuntoja

Viikonloppuna menen katsomaan useampaakin asuntoa. Toivottavasti löytyisi joku mieluinen ja sopiva. On jo lähes kiire päästä muuttamaan, nämä seinät tuntuvat ympärilläni raskailta.



Viikonloppuna olen taas menossa live-roolipelaamaan, tällä kertaa ihan kotikaupungissa kaupunkipeliin. Vaatteet kävin lainaamassa siskoni komerosta, sillä omat tamineet niskassani hahmoon on välillä vaikeampi päästä. Kuvia otan kyllä, sillä pidän asuyhdistelmistä, joita olen saanut aikaan.
Kamerani kaipaa vain paristoja.



Laitoin kynsiini lähes mustaksi taittuvaa viininpunaista ja sen päälle lilahileisen päällyslakan, jonka Sisko toi tuliaisena Portugalista. Näyttävät todella kauniin värisiltä. Joskus odottamatonkin yhdistelmä voi toimia!

Some inspirational picture findings

Aika vauhdikasta meininkiä tässä mainoksessa.

Kunpa olisikin aikaa kiertää nyt vintagekauppoja ja kirppiksia, vahtia huuto.nettiä yms. Tai nojaah, ajasta ei lopulta ole ongelmia vaan rahasta. Muutaman viikon päästä olen menossa hautajaisiin, jonne sopivasti voinkin pukea kesällä löytämäni pikkumustan. Tahtoisin kuitenkin sen lisäksi päähineen, hatun tai vain hiuskoristeen, josta saisi silmille vedettyä tylliharson. Mistäköhän sellaisenkin löytäisi? Nyt ei tule ajatelleeksi muuta kuin, että miksi en hankkinut mokomaa heti kun sellaisiin olen törmännyt? Tyhmä tyttö.

Saturday morning mist

Pics are found around a flickr.

It was a freezing night. Now it has turned to a misty morning. Such a lovely view.

Rajansa kaikella?

Pyrin lähes aina kulkemaan koroissa ja rakastan korkeakorkoisia kenkiä. Kuitenkin rajansa kaikella.



Alexander McQueenin taidonnäyte. Hankkiikohan noita joku kokoelmiinsa? Eihän sitä tiedä jos ovatkin mukavat jalassa. Oikeastaan nuo alavasemman steampunk henkiset klopot ovat kyllä loppujen lopuksi aika viehättävät...

Kuvat on bongattu täältä.

I can see!

Viime perjantaina sain vihdoin kauan odottamat uudet silmälasini. Oi sitä onnea, minkä tunsin optikkoliikkeessä, kun vihdoin sain uudet sangat käsiini ja maailma muuttui silmieni edessä kirkkaaksi, selkeäksi! Totuttelu on ollut kyllä silmien sietokyvylle raskas, sillä vahvuus muuttui niin paljon edellisiin verrattuna. En ole päässyt esittelemään lasejani vielä maailmalla paljoakaan, sillä viikonloppu, sekä alkuviikko on mennyt joko maalla sairastaessa tahi läheistäni lohduttaessa, jota kohtanut suuri suru.

Kuitenkin uusien lasien kanssa heti optikkokäynnin jälkeen patsastelua:

Mekko - H&M (L.O.G.G.), Neuletakki - H&M (Lasten osasto), Vyö - Lindex (lasten osasto), Sukkahousut - Sokos, 50-luvun kävelykengät - 2ndhand, huivi - Indiska. Mekon alla tyllialushame hieman helmaa nostattamassa.


Äitee otti ilahtuneena posekuvan onnellisesta Tytöstään. Uudet sormikkaat pääsivät kuvaan!


<3

Voi tätä flunssaa. Tähän ei taida nyt auttaa kuin oikeasta suklaasta sulatettu ja kuumaan maitoon sekoitettu kaakaokupillinen ja maailman parhaat pannukakut!

I have a new eyewear now!

Evening walk

Menin alkuviikosta kävelylle juuri siihen aikaan, kun aurinko tekee laskuaan. Halusin lähteä kuvaamaan ruskaa, mutta yllätyksekseni läheinen ulkoilureitti oli lopulta kovin vähäisesti ruskainen. Nyt ulkona näyttää jo paremmalta; kenties viikonloppuna lähden ulkoilemaan kamerani kanssa paremmalla onnella.
Kuitenkin, jotain kuvia tuli otettua:

Walk this way!


Snap!


Seuralaiseni, jolla päällä mitä ihanin wanha, kulunut nahkarotsi. I wasn´t walking alone -my companion was wearing a wonderful old leather jacked.


..Jota minäkin olen käyttänyt kerran! (Fallout Larp, syyskuu09) I have also used that jacked ones in a Fallout live-action roleplay one month ago.




Kuulaina syysiltoina on parhautta ulkoilla. Maailmasta löytyy vaikka mitä jännää.

It´s all about Specs!

En muusta nyt täällä olekaan kirjoittanut, kuin asunnonmetsästyksestä (/sisustamisesta) ja silmälaseista; aiheessa pysytään yhä tiukasti!

Blogeja selatessani tajusin, että eräällä suosikkibloggaajallani on mitä upeimpia sankoja. Harmi, että minun paksuilla linsseillä ei noin tyylikkään keveitä speksejä nenällä kannatella.



Zo, writer of Biorequim blog is stunning lass! Both pics are from here.

Sweet Eye candy, kirjaimellisesti.

Flunssainen.

Ulkona oli ihan uskomaton myräkkä. Kun asuu vielä ylimmässä kerroksessa 9. kerroksisessa talossa ja edessä ei ole mitään ottamassa tuulelta voimakkuutta pois, voi vaan tietää, että kun on luvattu myrskyä, tiedossa tulee kuulemaan aikamoista kattopeltien paukkumista ja ikkunalasien helinää. Pysyin hereillä oikeastaan koko yön pätkittäin, hätkähtäen aina ulinaan ja koputuksiin. Melkein tuntui jo siltä, että joku kömpii seinien läpi lekan kanssa.
Lievästi liioiteltuna.

Olen kovassa syysflunssassa. Vuodenajan ihanuuksia! Pari päivää on mennyt jo koneen ääressä sohvalla köllöttäen, nukkuen, kuumaa juoden ja leffoja katsellen. Olen myös syönyt kymmeniä satsumia vilkuillen samalla vuokrailmoituksia ja sisustus/designblogeja. Ryydyttävän tylsää pidemmän päälle. Parantuisinpa pian, niin voisi värjätä hiukset, pukeutua uuteen mekkoon ja lähteä ihmisten ilmoille. Kotiseinien sisällä käkkiminen on kuin rangaistus, pidemmän päälle, vaikka koti-ihminen olenkin. Huomenna kun olisi vielä tärkeät kekkerit; ensimmäisen vuosikurssin järkkäämät bileet, jonne koko koulu tulee. Tutorina täytyy mennä arvostelemaan, miten tuoreet tuottajaopiskelijat ovat tehtävästä suoriutuneet. Teemana tietenkin Nasunuha eli tuttavallisemmin sikainfluensa. Perjantaina taas on kevään työharjoittelua varten työhaastattelu. Keho, ala parantua!

Kuvia, jotka tarttuneet mukaan internetistä parin päivän aikana:



Syksyn sävyjä! Etenkin tuo hehkuvan oranssi seinä saa sydämen läpättämään. Kaikki kuvat täältä.

Kuningatartakin metsäsätys.

Hetki hetkeltä puut pukeutuvat vielä vahvemmin ruskan sävyihin. Kova tuuli heittää lehdet kauniille spiraaleille, jotka tanssivat tuulen mukana. Ihastuttavaa; tuoksu aamuisin on todella huumaava! Pidän syksystä, kerrospukeutumisesta, kylmistä aamuista. Ostin uudet hansikkaatkin (pantterikuosi, h&m). Täydellisen villakangastakin metsästys on myös lähtenyt käyntiin. Äitini ja Kaksoissiskoni kanssa meillä on aina tapana puhua kuningatartakista. Sellaisesta, jonka päälle puettuasi tunnet olosi kuningattareksi. Istuu täydellisesti, olo on mukava ja takki sopii sinulle kuin nakutettu kaiken kaikkiaan. Sellaista etsin; Kellohelmaista, keskipituista, reilusti villakankaista, eikä tekokuituhässäkkää.
Ja mielelläni jotain muuta kuin mustaa!



Nämä kaksi tilaan pian sovitettavaksi Ellokselta.

Etenkin tuo lila on kovasti mieleeni.

Milloinkahan tuo ruska iskee kunnolla? Tuntuu, että vielä pidättelee itseään.

Uudet lasit, woowoowoo!

En tosin ole saanut niitä vielä, mutta kävin valitsemassa jo sangat! Joten vajaa viikko, niin maailma kirkastuu minulle jälleen!

Lasini kävin taas jälleen hankkimassa luotettavasta ja mielestäni tyylikkäimmän, silti pienen, mutta parhaan valikoiman ja mahti henkilökunnan pyörittämässä Sankarillista.. Olen aivan liikkeen alusta asti hankkinut silmälasini sieltä, eli takana oikeastaan on neljä paria laseja. Useamminkin hankkisin, mutta rilleihin menee niin suuri omaisuus, että oikeasti odotan näköni huonontuvan reippaasti ennen kun lähden ostelemaan uusia vain huvikseni. Käyn kyllä usein haistelemassa uusia tuulia ja ihailemassa sankoja, koska silmälasit ovat vain niin kivoja! En voisi kuvitellakaan omaa ulkonäköäni ilman niitä! Sain ensimmäiset ollessani 2-vuotias, joten ei ihmekään.

Vuosi vuodelta olen tullut rohkeammaksi sankojen kanssa. Ennen kai jotenkin häpesin silmälasejani; valitsin aina neutraalit. Lukioikäisenä olin jo uskalias päätyen todella näyttäviin, erilaisiin mustiin metallisankoihin, joiden muoto oli tavallisesta poikkeava. Sangat pysyivätkin nenälläni vuosikausia, vain linssien vaihtuessa.


Ensimmäinen kuva jonka löysin, pahoittelut surkeudesta.

Vuodet kuitenkin haperuttivat ihanat sankani ja jouduin valikoimaan uudet. Tällä kertaa tahdoin väriä ja paksuutta sankoihin, erilaisuutta tietenkin.



Nämä sangat ovat olleet todella kivat ja ensin aloinkin katsella jotain samanmoista tajuten, että jos kerran tässä silmälaseja käytetään niin mieluusti voisivat kanssa olla komeat näkyä. Avuliaan myyjän kanssa valitsimme heti muutamat retromalliset sangat, joista pian erottui jo pari suosikkia. Hetken pohtimisen jälkeen myyjätär toi vielä yhdet lasit lisää, jotka olivatkin heti suosikkini, vaikka hintalappu kyljessä sai haukkomaan henkeä. Silti, nämä namuiset ovat nyt tulossa luokseni ensi viikon aikana:



Ainakin muistaakseni ne olivat nämä... Olin niin tohkeissani, etten edes ottanut valokuvaa, vaikka digikamera mukana juuri siksi!

Next week I will get my new glasses. Can´t wait! Kinda Clark Kent-ish, isn´t it?

Aye Aye, Eyewear!

Vihdoin edessä on uusien silmälasien hankinta. Rahoitus sijoitukseen löytyi, sillä itselleni asiassa on todellakin kyseessä sijoitus, sillä lasit maksavat paljon ja käytän niitä jatkuvasti. Voi, kun joskus pääsisi laserleikkaukseen, niin olisi varaa hankkia varastovahvuuksisia tarjouslaseja talteen monia erilaisia vaihtelufiilikseen. Nyt kuitenkin pitää tyytyä vain yhteen toimivaan ratkaisuun.
Markkinoilla on nyt älyttömästi juuri vintagevivahteisia sankoja, joista yhdet jo lempiliikkeessäni totesin toimiviksi ja toivonkin, että huomenna mennessäni katsomaan sankoja ovat vielä paikalla. Mietinkin, että onko selkeästi wanhanaikaisten sankojen hankkiminen liian rohkeaa, vai pitäisikö tyytyä ajattomiin, mutta persoonallisiin ratkaisuihin? Selvää on, että joudun hankkimaan paksummat sangat jo sen takia, että linssieni paksuus on hiomisesta huolimatta luokkaa pullonpohja.



Both from Vintage50sEyewear.





These all from Retrospecs.

Kelpaisi. Malli, jota kaupassa jo kokeillut on paljon retrospecsin ensimmäisten tapainen.
Noh, pianhan sitä sitten näkee millaisiin laseisin sitä tulee päätymään. Valinta on vaikea, sillä ne lasit tulevat keikkumaan nenälläni seuraavat pari vuotta, jos luojatar suo.

I´m buying a new glasses and I really am thinking to get a oldie kinda of eyewear.