Inspiraatiolöytöjä internetin ihmemaasta

Olen blogihullu. Luen päivittäin todella useaa blogia, vaihtelevasti tosin. Vähän kun uppoutuisi hyvään lehteen. Ensin löydän hyvän blogin, selaan hieman ja parin tunnin päästä huomaan lukeneeni koko arkiston alkuun asti. Ei sillä, että lukisin joka tekstipätkän alusta loppuun. Myönnän, usein tulee katsottua vain kuvat, etenkin, jos kieli on sellaista mitä en hyvin osaa. Blogien kautta törmää uusiin blogeihin ja mukaviin kauppohin, joissa yleensä vietän aikaa vain kuolaamalla, en niinkään shoppaamalla. Käsityöihmisenä on hauskaa myös saada muualta inspiraatiota. Tällä hetkellä haen jonkin sortin ideaa siihen, mitä pistäisin päälleni viikonloppuna, kun lähden parhaan ystäväni tupareita viettämään Tampereelle. Oma kaappi tuntuu niin nähdyltä, vaikka asian laita ei näin ole. Pitää vaan saada joku punainen lanka, tehdä uusi löytö vanhasta, sillä uutta en ole ostamassa. Olen tehnyt sopimuksen itseni kanssa, että tänä syksynä en shoppaile turhia (alusvaatteita ja sukkia saa...plus jos löytyy SE talvitakki, jota ehtsinyt jo pari vuotta). Joko tuunaan vanhaa, kehittelen uusia yhdistelmiä tai lainaan Siskolta.

Etsy on kyllä kaiken pahan alku ja juuri. Sinne hukkuu, unohtuu ja katoaa tunneiksi. "Ihana, oih tahtoo... entäs tuo! Mahtava idea! Ääääää, miksi mulla ei ole pankkikorttia. Onneksi mulla ei ole pankkikorttia!"


Ooh la laa-lautanen made by Rae Dunn.


Victorian tricon minihat by Topsy Turvy design Kaupan päähineet ovat ihastuttavia! Kelpaisi kyllä koko varasto itselleni, mutta etenkin tämä kolmikolkka olisi mieleeni. Katsoin juuri Marie Antoinette-elokuvan (toistamiseen), jossa hänellä on yllään vaaleansininen samanlainen hattu.
Siitä se vimma sitten lähti.

Vihaan myös blogeja, koska niiden kautta törmää asioihin, joille menettää sydämensä. Henki salpaantuu, kädet tärisevät ja kiittää onneaan, että on varaton ja samaan aikaan kiroaa sitä, miksi juuri kyseiset kengät eivät ole jo kenkäkokoelmassani.

Chie Mihara tekee upeita (ja kuulemma mukavia) jalkineita.

Lempiblogejani viimeaikoina:
Design is mine: isn´t it lovely?
Designsponge.
A Beautiful mess.
The snail and the cyclops.
Niotillfem.
Etc.

What I have wear lately

Ah, vihdoin kamerani tuli korjauksesta! CCD-kennovika, joten ilmaiseksi meni takuun piikkiin sekin keikka. Ei enää pinkkejä, epätarkkoja kuvia! Ei sillä, että olisin ehtinyt paljon kuvailemaankaan...

Aloin penkoa kuvakansioitani, enkä löytänyt oikein mitään kuvia kesän ajalta itsestäni. Ruusupuskia, istutuksia, marjaterttuja ja kuvia kissastani riittää; kesä meni suurimmalta osalta puutarhan siimeksissä.

Mutta on sitä kesältä jotain tarttunut mukaan:


Olin töissä Ropecon tapahtumassa. Työasuni, Battlestar Galactiga lentäjän vapaa-aikaformun topit kaverini käsialaa, housut - uff, saappaat - vagabond ja esiintymisasuni lauantain gaalassa kaikki paitsi haaremihousut (ostettu festareilta viime vuonna) 2ndhand.


Ystävän häistä. Mekko Indiska, trenssi - 60-luvun alusta perhetutulta, kengät ja laukku - 2ndhand.


Turun keskiaikamarkkinoilla Identtisen kaksoissiskoni kanssa. Puvut ja suurinosa asusteista itsetekemiäni.


Ihana pyöräni ja tuore, uusi kesämekko ylläni. Onpas ikävä kesää jo nyt!


Cthulhu-larpista. Peli sijoittui vuoteen 1951. Mekko Vero Moda, kengät vintagea 50-luvulta. Laukku - 2ndhand. Kettupuuhka lainattu.

Viime viikolla olin juhlimassa tuttavapariskunnan kihlajaisia.

Mekko - Daddy-o, kengät - samat kuin edellisessä.

Tuo keltainen mekko onkin päivieni piristys ja tekisi mieleni pukeutua siihen jatkuvasti. Tämän vuoden nouseva lempivärini onkin ollut keltainen. Enpä olisi ikinä uskonut.

Laitoin toiseen blogiini hieman kuvia uudistuvasta asunnostani. Viikonloppuna pistin tuunaten parissakin huoneessa. Köyhänä opiskelijana on pakko olla kekseliäs, eikös?

Ohhoh!

Kappas, miten aika kuluu! Juuri kun aloitin tämän blogin, sairastuinkin pahasti ja sain jälkitaudin toisensa perään, makasin sairaalassakin ja blogi sen kun jäi. Jopa henkilökohtaisempi, vuosia kirjoittamani blogi livejournalissa homehtui vailla huomiota. Mutta uusi syksy, tuore startti ja parempi meili terveessä ruumiissa! Tästä on hyvä jatkaa paremmalla tenholla. Tosin blogihan on enemmänkin kirjoittajaansa varten ja hänen ulkoinen kuvansa, kuin muita varten pidetty hengentuote. Joten tästäkään en stressiä ota, sillä lupasin itselleni, että tällä heikolla tenholla annan anteeksi, otan rauhallisesti ja en haali mitään ylimääräistä painoa mielelle, joka väsyi pahasti sairaskierteessä.

Kevät ja kesä menivät niin, että viuhahti vain; monet kenkäparit eivät päässeet käyttöön ja paria kesämekkoa en ehtinyt käyttää, sillä lähes koko kesä meni projektin parissa tai maalla Äitini puutarhassa maaten. Syksy tosin saapui virallisesti eilen -lempivuodenaikani! Rakastan kerrospukeutumista, syksyn värejä, neuleita, baskereita, korkosaappaita ja nahkahansikkaita, välikausitakkeja...

Syksyn sadesäät ovat mitä parhaita inspiroimaan: kumpparit, saderotsit ja sateenvarjot. Itse olen aika tylsä mitä tulee kumppareihin; luotan vain korkeakorkoisiin saappaisiin ja luottamus tuhoaa suhteen kenkiin heidän joutua hyllylle tavallista nopeammin. Sontikkojen kanssa olen myös laiska; käytän huppua ja lipallista päähinettä (en lippistä). Sateenvarjot kun a) tuppaantuvat unohtumaan b) hajoavat ensimmäiseen rannikkotuuleen syysmyrskyssä c) molempia.

Löysin sivuston, joka myy aivan ihastuttavia sontsia. Tulisko tällaisia kadotettua?






Aaaaaaah! Jumalaisia! Brollies Galoresta, jonka nettisivuilta löytyy jokaiseen makuun varmasti jotain. Nämä olivat näin alkuun omat suosikkini.

Olen yrittänyt kirppareilta metsästää kalosseja tahi muita vanhoja kumikenkiä, korollisia tietenkin, sillä lyhyenä mielelläni käytän korkoja.

Parissa blogissa onkin kohistu jo Melissan suunnittelemista Ashanti booteista, jotka ovat valmistettu 100% kumista. Tyylikäs ja hurmaava tapa pysyä kuivana täällä etelä-suomen märissä syksyissä (ja jopa talvissa).


Tahtoo!

Busy Bee vol. 2

Huh! Aika on ravannut kuin siivillä, niin myös minäkin. Tuulispään lailla sitä on sinkoillut päivästä toiseen niin, että blogeistäkin päivättänyt vain peruspälätysboxiani. Asuja ei ole ehtinyt kuvata; yrittänyt kyllä, mutta pimeys tehnyt kaikesta tästä mahdotonta. Onneksi pian helpottaa ja valo lisääntyy!

Mitä sitä on tullut puuhailtua viimeiset parisen viikkoa? Koulua, lahjoja ja töitä.


Jotain lahjoja. Itsetehdyt, uniikit heijastimet ovat aina ilolla vastaanotettu lahja. Nämä menivät vaihto-oppilaillemme.

On tullut myös juhlistettua pikkujouluja opiskelijakavereiden kanssa. Asuna päälläni oli uusi mekko, jonka ostin H&M:stä itselleni joululahjaksi ja käyttänyt heti melkein puhki. Eri asusteiden kanssa toimii niin monella tavalla, sekä arkena, että juhlassa! Yritin ottaa kuvaa jollain tavalla, mutta ainoa vähänkään onnistunut on tämä:



Parhaina asusteina olivat toki punaiset kynnet ja huulet, iloinen asenne ja laitettu tukka, joista mistään ei tullut kunnon kuvaa. Jalassa sentään oli uudet rakkauteni, jotka myös lahja itselleni (löysin edukkaasti huuto.netistä).


Laukku vintagea 1950-luvulta, myös löytä huuto.netistä ikuisuuksien takaa.

Asusteet ovat muutenkin olleet viimeaikoina kovin punaisia. Johtuneekohan joulukuusta?

Töissä uniformuna onkin ollut musta t-paita ja farkut (yökerhossa kun plokkarina puuhannut).

Ehdin jo toisessa blogissani ruikuttaa, kuinka en löydä hyvää kupariväriä mistään suosikkimerkkini Ferian kadottua totaalisesti kaupan hyllyistä. Kaksi kertaa jouduin värjäämään hiukseni muka-kuparisella sävyllä, joka muutti tukkani enemmänkin ruskeaksi aiheuttaen näin allekirjoittaneessa kauhunväristyksiä identtiteettikriisistä puhumattakaan. Joululahjaostoksilla ollessani nyt lauantaina kävin taas Turun uusitussa Sokoksessa, jossa viikko sitten värivalikoimaa selatessani kirosin sitä, että mitään vastaavaa tuotetta vaan ole. Nyt kuitenkin hyllyihin oli saapunut erä Feriaa, uusituilla pakkauksilla! Ja suosikkikupariani oli hyllyssä juuri enää yksi pakkaus!!! Kädet täristen nappasin puketin mukaan sännäten kassalle, jossa maksoin ostokseni melkein kyynelehtien.
Värillä joskus on väliä!
Pohja on nyt tummempi, mutta enköhän pääse kotoiseen kupariini pian takaisin.

Samaisella reissulla mp3-soittimeni kuulokkeet hajosivat. Kertakäyttökamaa nuo nappiluurit. Muistelinkin ihanuuksia, jotka killuivat vaihtariystäväni kaulalla (ja korvilla). Ääni niissä oli vieläpä messevä, ulkonäöstä puhumattakaan! Kysyin merkin ja mallin nimeä, mutta Suomesta ei nähtävästi löydy mistään.


Panasonic RP-HTX7 Headphones - Green. Retrolook rules, ok! Pukin konttiin tuskin ehtisivät...

Sopisivat hyvin vihreän creativen mp3-soittimeni ja samsungin puhelimen rinnalle. Vihreä maku, mmmm-m!

Busy Bee!

Kiirettä pukkaa, vaikka ei olekaan mihinkään kiire. Niin pimeää jatkuvasti, että päivät vain alkaa ja loppuvat, lopulta sitä havahtuu huomaamaan, että kappas, viikko vilahti silmissä eikä mitään ole saanut aikaan. Noh...

Ollut niinkin hämärää, ettei kunnon kuvia ole saanut otetuksi. Muutamia päivänasukokonaisuuksia olen yrittänyt räpsiä sellaisin tuloksin, että menen pitkin seiniä ja kuvat pääsevät roskakoriin. En ymmärrä miten muut saavat itsestään niin edustavia otoksia. Apuna kenties joku elävä otus kameran takana, eikä vain 10s aikaa sännätä poseeraamaan kameran eteen. Hämäräkään ei paljon auta tässä; kuvista tulee auttamattomasti hirveitä.

Onneksi on kirkasvalolamppu. Tuo jotain valoa tähän pimeyteen. Olen huomannut, että ainakin Turussa on muutamien bussipysäkkien valotauluihin asennettu myös kirkasvalolamput. Loistavan kätevää! Siinä on mukava odotella bussia ja impata itseensä valoa pimeyden keskellä. Pienet asiat kunniaan! Myös tuleva joulu piristää ainakin itseäni. Minulla on ilo tutoroida laumaa ihania vaihto-oppilaita, joiden innostus suomalaista joulua kohtaan on ladannut itseenikin lapsenomaisen ihmetyksen, joka ehtinyt vuosien saatossa jo vähän rapista pois. Itsenäisyyspäivänä tutustutin heikäläisiä linnanjuhlien pukubongailun saloihin ja innostuivat kympillä! Sunnuntaina taas kävimme yhdessä joulumarkkinoilla, jonne pukeudun kovin teemanmukaisesti. Tytöt kiljahtivat minut nähdessään "Uuuu, little elf girl!"


Omg, miten tantalta näytän...

Villatakki - Gina Tricot (edes 30% villaa seassa, joten lähti heti mukaan. Rakastus)
Korkeavyötäröinen hame - H&M
Ankkuripaita - Stockmann (mutta minulle löytänyt/lähettänyt Hanna, kiitos!)
Polvi(villa)sukat - Mummon kutomat, joskus 90-luvun alussa.
Sukkanauhat - Ihan ite (ei vanhat sukat muuten pysy ylhäällä)
Tanhukengät - Huuto.net

Ensimmäisessä kuvassa kokonaisuus näyttää hyvin tantalta, mutta kun vähän takkia raottaa niin alla kiva ankkuripusero, jonka tosiaankin korupostauksestani ankkurifriikkeyden muistanut toverini löysi Helsingistä alerekistä ja nappasi minulle mukaansa. Ihanaa! Paita tunikamallinen, joten menee moneen mukaan. Ulkona kaiken tuon päällä oli nahkarotsini ja päässä Mummini myös kutoma valkoinen baskeri. Jouluista, todellakin! Lämmin oli, kiitos villaisten vaatteitteni.


Takin pinssit ja kaulassa riippui Youth vs. Futuren pistaasinvihreä timantti. Edellisyönä oli laitetut kynnet menneet rikki työn touhussa.


Tunnelmallisia yuleterveisiä Turusta!

Edellispäivänä olin liikkeellä koko päivän ja luotin taas kerrospukeutumiseen, koska en yhäkään omista talvitakkia. Kuva napattu duunipaikan eteisen peilin kautta. Rotsini hiha vilkkuu nurkasta!



Paita - Anttilan lastenosaston alekori vuonna keppi ja kirves, josta tuunattu kaula-aukko suuremmaksi ja hihat katki.
Mekko - Seppälä.
Ankkurikoru - Ihan ite.
Vihreät polvisukat - American apparel (Kesällä Kölnistä)
Saappaat - Huuto.net (on muuten ihan parhaat löytönä; aitoa nahkaa pohjaa myöten ja korot puuta).
(kuvasta puuttuu villatakki, joka oli tuon ja rotsin välissä pitämässä meriviimaa pois iholta)

Uusi villatakkini kyllä ollut aarre heti hankkimisesta asti. Sillä pärjäsin yötöissä vetoisassa paikassa ja toiminut nahkatakin alla lämmittäjänä Turun säässä. Oi iloa! Muutenkin suosin aitoja materiaaleja, kuten villaa, nahkaa, puuvillaa ja pellavaa. Syynä tähän muinaistekniikan artesaaniopiskelut menneisyydessä.

De-Lovely!

Internetti on vaarallinen paikka ja joskus sen käyttäminen aiheuttaa inhottavia reaktioita, kuten punoitusta poskilla, kuolaamisen tuplaantumista (noh, en minä nyt vapaa-aikaani jatkuvaan kuolan erittämiseen tuhlaa, mutta uskon, että ymmärsitte mitä tarkoitan) ja toivelistan täyttymistä, mikä aiheuttaa oman taloudellisen tilanteen aiheuttamaa ahdistumista. Fyifyi!

Mikä sitten aiheuttanut allekirjoittaneessa innostumispiikkejä ja haikeutta? Kengät, tietenkin! Aivan kun niitä ei olisi liikaa (ei ole, omistan aika vähän lopulta popottimia), mutta maailma tuntuu olevan pullollaan mitä inspiroivampia kenkiä, jotka mielelläni omistaisin ja käyttäisin puhki asti (niinhän sitä aina sanotaan...).


Niittimaiharit nyt voisi tehdä itsekin...

Nämä ovat vain aivan ihanat!

Uskomattoman valloittava idea, imho.

Nämäkin osuivat silmiini, vaikka en tiedä osaisinko käyttää.

Mutta että pohjien yksityiskohdat... Oijoijoi! Tarkkaan mietityt pienet yksityiskohdat saavat minut aivan villiksi! (Kaikki yllä esittelemäni kengät Freepeople.com.)

Ja lisää! Yksi suosikkimerkeistäni, jonka mallistoista aina on ostoslistalla ollut useampikin pari kaunottaria, mutta en vielä omista ainoitakaan. Haaveilla saa...

Kaikki nämä Irregular Choices. Ylläri, että kirsikat ja kisulit saivat huomioni osakseen.

Kenkiä kun tässä nyt kuolaillaan myös niihin liittyvät asusteet vetävät puoleensa, kuten hienot kengännauhat yms. Omistan kuitenkin useammatkin korkkarit, joiden pohja on painajaismaisen liukas! Pitäisi viedä suutarille löytämään vastauksia ongelmiin, mutta apuna kyseiseen vaivaan löytyisi tällaisistakin:

Sydämenmuotoiset stopperit! Must have!

Huomenna kolmet talvisaappaani pääsevät suutarin hellään huomaan. Myös yhdet korkokenkäni pääsevät lähipäivinä tuunausintoni uhreiksi. Punaiset Dorothy korkokengät ovat kummitelleet mielessäni ja askartelukauppojen punaiset glitteriputkilot ovat yllättäen päässeet kotiin mukanani. Katsotaan mitä tästäkin taas tulee. Sotkua ainakin!

Remember to feel good about yourself!

Kun voisi nukkua, eksyy sitä vaan linkistä linkkiin ja kappas, tunteja onkin valunut sormien läpi kuin vettä konsanaan. Inspiroivaa kenties, mutta järkevää tuskinpa. Noh, tuloksena on silti muutamia inspiraatiokuvia, jotka päätän jakaa teidän kanssanne:




Kröhömn... Myönnän, syyllistyn.





Ja tyylivinkkejä kuvien sanoin:




Tämän kuvan sanomaa ainakin pyrin soveltamaan itse... Kun tuntee olonsa säkevöiväksi, sitä säkenöikin vaikka juuttisäkissä.

Oijoi, mistä saisi tällaisia mukeja? Olisi ihanaa aloittaa aamu kulauttamalla kaaliin oiva annos kahvia mukista, joka on kuin itse aurinko!

Kaikki kuvat tulleet vastaan täällä.