torstai 11. helmikuuta 2010

Tunteita ja tuoksuja.

Haluaisin kovasti hankkia uusia tuoksuja. Olen juuri niitä persoonia, jotka rakastuvat tiettyihin tuoksuihin ja niistä on todella vaikea päästä enää irti. Miten löytää uusi tuoksu? Mennä villisti haistelemaan laivan tax free-kauppaan, antaa läheisen valita tai napata vain ensimmäinen puteli, jonka sattui muistamaan kadunvarren imainoksesta. Enpä tiedä... Oma tuoksuhistoriani on alkanut lukion ensimmäisellä, jolloin aloin aktiivisesti käyttää hajusteita. Silloinen kumppanini yllätti minut pariin otteeseen ostamalla minulle tuoksut siten, että oli vain kuvaillut persoonaani ja tuoksumaailmoja jotka miellyttävät minua. Niillä tavoilla sain itselleni Issey Miyaken ja Chanelin Alluren.






















Molemmat olivat minulle täysiä yllätyksiä, mutta rakastuin tuoksuihin samantien. Ensimmäinen sopi nuorelle naiselle, mitä silloin olinkin, täydellisesti. Kevyt, mutta silti mukavan mausteinen ja pirtsakka. Allure toimikin pitkään enemmän iltatuoksunani. Siinä on yhä jotain kovin klassista, punaista samenttia, kynttilänvaloa ja mausteisia viinejä. Vaikka en muista Chanelin tuoksuista välitäkään, Allure iskee kuin tuhat volttia. Miyaken vesituoksua käytän yhä kesäisin.

Samaan aikaan fanitin Siskoni käyttämää Gaurtierin Classiqueta (se naisenmuotoinen pullo) -en ole varmaan ainoa ihminen, joka myöntää kävelevänsä tavaratalon hajuvesiosaston läpi ennen illanviettoa ja suihkaisevansa tuoksua yllensä, johon ei muuten olisi varaa? Tätä tein tämän tuoksun kanssa, kunnes vuosien varkain suihkuttelun jälkeen sain sen omakseni. Siitä tulikin vakituoksuni. Ehkä koen sen olevan eniten minua... Tai tiedä häntä, sillä...
Onhan sitä aina Angel!
Tosin mieluummin se Innocent. Tätä en kuitenkaan koskaan ole hankkinut kokoelmiini.

Tuoreimpia tulokkaita on lahjoiksi saadut Hypnose ja Hugo Bossin Deep Red. Nekin mausteisia ja huumaavia. Huomasin joskus, että yhteistekijä kaikissa käyttämissäni tuoksuissa on santeripuu, patsuri, amber ja myski. Jokaisessa omistamassani tuoksussa on ainakin yksi noista ainesosista, parhaimmillaan kaksikin. Mausteen ovatkin pop; suosikkimausteeni myös ruuanlaitossa oleva inkivääri (etenkin wokkiruuassa ja teessä) on osanen eräässä kummallisesti elämääni astuneessa tuoksussa, joka on kuulemma miehille, mutta se on ollut käytössä vakituisesti itselläni jo parisen vuotta.
















Lisää tätä pitäisi rohmuta talteen, kuulin huhun että katoaisi ruumiskaupan hyllyltä. Tätä en toivo, todellakaan! Henkireikä! Myös Bodyshopin Tobacco Flower oli mielettömän lumoava tuoksu, mutta sitä ei enää saa mistään. Oman, pienen pullosen haalin alekorista Scotlannista vuoden 2003 kesällä.
















Omistan myös useita muita tuoksuja, bodyshopin myskiöljyn, Oriflamen Freyjan (joka oli ihastuttava lahja parhaalta ystävältäni, joka tietää, että rakastan Jumalatar Freyaa). Välillä on mielenkiintoista tutustua pienten hajuvesilaboratorioiden ja harrastajien tuotoksiin. Suosittelen kaikella lämmöllä ja rakkaudella Black Pheonix Alchemy Lab nimistä tuoksupajaa! En voi edes liikaa liiotella puljun tuoksujen monipuolisuutta ja erinomaisuutta! Itse omistan neljä taianomaista tuoksua haluen monta lisää! Omani hankin kimppatilauksena kaveriporukassa ja jos joku tilaamistani tuoksuista ei olisi miellyttänyt, olisi se lähtenyt suoraan kiertoon. Laboratorio on myös erittäin avokätinen laittaessaan jokaisen hyvinpakatun ja nopeasti postitetun tilauksen mukaan runsaasti tuoksunäytteitä. Pullot eivät suuria, mutta tuoksut niin vahvoja, ettei niitä tarvitse lisätä kuin tipan pari kerrallaan iholle. Näin öljyä säästyy pitkäksikin iloksi! Lisää heistä täältä.


Esteetikkona minua kiehtoo tuoksuissa myös pullojen ulkonäkö. Pitäisikin taas päästä ihailemaan tuoksuosaston pullorivejä ja napata pelkästään sen mukaan tuoksu nuuhkittavaksi.
Tässäkin pelkkä kuva sai minut kiinnostumaan tämänkin paikan hajusteista:





















Mmmm, mielikuvat?
Eikä pullo herättänyt mielenkiintoani vain siksi, että vihreä sattuu olemaan lempivärini. For Strange Women @Etsy.

Laitanpa frankinsense suitsukkeen päälle ja juon tuon kamomilla teeni loppuun painuen kissanpentuisen turkin tuoksuiseen uneen. Pieni pentu kisuni kun tahtoo jakaa tyynyni.

Kuvat googlen kuvahausta.

Ei kommentteja: